Intranet      
Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto Jätevesijärjestelmän valinta haja-asutusalueella voi olla haastavaa. Vaihtoehtoja on monia, sakokaivoista umpisäiliöihin ja imeytyskenttiin. Yksi usein ylenkatsottu vaihtoehto on kuivakäymälä. Mia O’Neill Kirjoittaja asuu perheineen Tampereen haja-asutusalueella nykyaikaisessa talossa kahden haihduttavan kuivakäymälän, kompostorin ja kasvihuoneen kera Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto

Puhtaat vedet

kylässä ja ympäristössä

Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto

Jätevesijärjestelmän valinta haja-asutusalueella voi olla haastavaa. Vaihtoehtoja on monia, sakokaivoista umpisäiliöihin ja imeytyskenttiin. Yksi usein ylenkatsottu vaihtoehto on kuivakäymälä.

Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto

Ensivaikutelma kuivakäymälästä saattaa olla haiseva huussi pihan perällä kärpäsineen ja lemuineen. Tämä on kuitenkin harhaluulo, sillä moderni kuivakäymälä ei ole sinne päinkään! Markkinoilla on nykyään lukuisia malleja kesäkäytöstä päivittäiseen käyttöön, sähköllä ja ilman, ja niin edelleen. Tässä blogissa esitellään tyypillisimpiä putkettomia vaihtoehtoja.

 

Kuivakäymälän perustoimintaperiaate on, että nesteet erotellaan kiinteistä aineista joko heti istuimessa tai myöhemmin. Huussista tuttu löyhkä syntyy virtsan ja ulosteen yhdistelmästä märästä liejusta, jota toimivasta kuivakäymälästä ei löydä.

 

Toinen tärkeä periaate on toimiva ilmanvaihto: poistoilman tulee lähteä suoraan käymäläsäiliöstä eikä sitä tule yhdistää muuhun ilmanvaihtoon. Ilman turhia kulmia ja kaarteita poistoilmaputki ohjataan suoraan katolle ja muut poistoilmaventtiilit tukitaan. Tällä tavoin hajut poistuvat ainoastaan pöntön kautta eivätkä haisuta itse käymälätilaa. Kun nesteet erotellaan ja ilmanvaihdosta huolehditaan, käytössä on toimiva kuivakäymälä.

Kuivakäymälämalleja

Minkälainen käymälä pitäisi sitten valita? Kuten sanottu, vaihtoehtoja on lukuisia hyvine ja huonoine puolineen, kuten jätevesijärjestelmissä yleensä.

Kuivakäymälän karvalakkimallissa kaikki käymälätuotos kerätään yhteen ja nesteen valutetaan pois säiliön pohjasta. Tällaisen käymälän voi kuka tahansa tee-se-itse -henkilö rakentaa vaikka vanhan huussin pohjalta poraamalla reikiä säiliön pohjaan ja asentamalla toisen astian nestettä varten. Suursäiliöllä varustettu vastaavalla periaatteella toimiva malli sopii myös sisätiloihin, eikä sitä tarvitse tyhjentää usein.

 

Astetta kehittyneemmässä versiossa virtsa kerätän jo istuimessa eri säiliöön. Näin itse käymäläkomposti pysyy tarpeeksi kuivana ja virtsa voidaan ottaa talteen lannoitekäyttöä varten. Virtsa on erinomainen typpilannoite ja tutkimusten mukaan vetää vertoja väkilannoitteelle. Virtsa on myös oikein käsiteltynä turvallinen ja tehokas lannoite useille ruoka- ja koristekasveille.

 

Virtsaa tulisi säilöä ilmatiiviissä säiliössä 3-6 kk, jotta mahdolliset taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Virtsaa levittäessä suhde 1:3 on sopiva hajuhaittojen estämiseksi. Virtsan erottelu mahdollistaa erinomaisen ravinnepotentiaalin hyödyntämisen etenkin kun sen varastointi ja käyttö on omalla tontilla mahdollista. On toki muistettava, että yksi henkilö tuottaa noin 500 litraa virtsaa vuosittain.

 

Jos virtsan varastointi ei ole mahdollista, on olemassa myös muita kuivakäymälämalleja, jotka voisivat tulla kyseeseen. Laitteita löytyy nesteet haihduttavasta versiosta tuhkaavaan ja jopa pakastavaan käymälään. Nämä mallit käyttävät energiaa mutta vähentävät käymäläjätteen määrää.

On tärkeää muistaa, että käymälätuotos, etenkin pakastavasta käymälästä, on kompostoitava kunnolla ennen lannoite- ja maanparannuskäyttöä. 

Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto

Hyödyt

Riippumatta mallista, kuivakäymälä on lähes aina edullisempi vaihtoehto kuin mikään muu jätevesijärjestelmä. Sen käyttökulut ovat alhaiset, minkä lisäksi se tuottaa myös lähes ilmaista lannoitetta. Perusmalli maksaa muutaman satasen, ja tekniikan lisääntyessä, kuten haihduttavassa ja polttavassa mallissa, kustannukset saattavat nousta 2000 eurosta jopa 5000 euroon. Silti hinta on pieni muihin jätevesijärjestelmiin verrattuna. 

 

Ei sovi myöskään unohtaa kuivakäymälän ympäristövaikutuksia. Kompostoimalla käymälätuotoksen ja, jos mahdollista, erilliskeräämällä virtsan, tuetaan luontaista ravinnekiertoa eivätkä ravinteet päädy rehevöittämään vesistöjä vaan palautuvat hedelmöittämään maaperää – minne ne kuuluvatkin. Puutarhureille ja kasvihuoneiden omistajille virtsa on ilmaisen, luonnollisen ja tehokkaan lannoitteen lähde, joka sopii useimmille ruoka- ja koristekasveille, pensaille, puille ja kukille.  

Entä harmaavesi?

Kun kotitalous ei enää tuota käymäläjätevettä (nk. mustavesi), ainoa tuotettu jätevesi on harmaata vettä eli pesuvettä. Harmaiden vesien käsittelyyn on olemassa monenlaisia järjestelmiä suodattimista imeytyskenttiin. Voidaan kuitenkin ajatella, että keskittymällä harmaan veden laatuun voidaan ehkäistä sen käsittelytarvetta. Fosfaatittomat pesuaineet, ruoantähteiden pääsyn estäminen viemäriin ja biohajoavien tuotteiden suosiminen edesauttavat kaikki pesuvesien ravinne- ja kemikaalikuorman vähenemistä. Harmaavesijärjestelmän asentamalla ei silti hävitä mitään, sillä putketon ratkaisu on yhä edullisempi ja ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin ns. kokonaisvaltainen jätevesijärjestelmä.

 

Ajattele laatikon ulkopuolelta!

Kuivakäymälä ei ole enää vanhanaikainen tai muuten väliaikainen ratkaisu. Teknologia kehittyy vauhdilla ja yhä useampia vaihtoehtoja kehitetään erilaisiin tarpeisiin. Perusmallikin soveltuu moderniin asuintaloon tukemaan ekologista ja taloudellista elämäntapaa. Jätevesijärjestelmää suunniteltaessa kannattaakin edes harkita kuivakäymäläratkaisua – sen hyödyt voivat yllättää.

Lisätietoja muun muassa www.huussi.net.

 

 

Mia O’Neill

Kirjoittaja asuu perheineen Tampereen haja-asutusalueella nykyaikaisessa talossa kahden haihduttavan kuivakäymälän, kompostorin ja kasvihuoneen kera.

VillageWaters Project
VillageWaters suggest most effective wastewater treatment solutions in scattered dwellings households, which use their own, independently operated water purification systems.

Helping Homeowners
Environmentally oriented families and homeowners, who live in scattered dwellings areas, where connecting to larger wastewater plants is not option because rural distances.

Project Outcome
Project compares the potentially best-fitting wastewater treatment systems, based on economic, social and environmental aspects and publishes data in Information Tool. 

Communication
SYKLI Environmental School of Finland
PL 72, 11101 Riihimäki, Finland
Jari Heiskanen (Chief Web Manager),
phone. +358 50 375 2657,

Web Design and CMS by

Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto

Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto

Ensivaikutelma kuivakäymälästä saattaa olla haiseva huussi pihan perällä kärpäsineen ja lemuineen Tämä on kuitenkin harhaluulo, sillä moderni kuivakäymälä ei ole sinne päinkään! Markkinoilla on nykyään lukuisia malleja kesäkäytöstä päivittäiseen käyttöön, sähköllä ja ilman, ja niin edelleen Jätevesijärjestelmän valinta haja-asutusalueella voi olla haastavaa. Vaihtoehtoja on monia, sakokaivoista umpisäiliöihin ja imeytyskenttiin. Yksi usein ylenkatsottu vaihtoehto on kuivakäymälä.

Kuivakäymälä – putketon vaihtoehto

www.villagewaters.eu © 2016-2019 VillageWaters Project »